Now go... stop... drop... pause

Taidan pitää pienen blogitauon. Testaan, vaikuttaako se projektin etenemiseen mitenkään, jos en ajattele sitä koko ajan.

Saatan myös hankkia uuden vaa'an. Eilen punnitsin itseni ja lukema näytti 72,2 kg, mitä en uskonut alkuunkaan ja kokeilin uudelleen. Toinen lukema oli 73,6 kg, kolmas 72,8 kg. Vaa'allani taitaa olla ongelmia.

Seurailen kyllä blogejanne, palataan syssymmällä :)

Viikko 15

Ei taas mennyt niin kuin Strömsössä. Jos liikuntaan liittyviä ongelmia ei ole valmiiksi, kehitän niitä näköjään itse - tällä kertaa tosin vahingossa. Maanantaina hankitut lihaskivut ovat kaikonneet ja sen puolesta salitreeni olisi maistunut tänään, mutta ehei. Onnistuin näköjään persehtimään tekniikan kanssa jotain kuulaliikettä tehdessäni, sillä kylkeni ei ole toipunut järkytyksestä vieläkään. Kyse ei ole tavallisesta treeninjälkeisestä lihasjumista, vaan mm. sisäänhengittäminen, varovainenkin venytys, oven avaaminen (tai ylipäänsä oikean puolen käden käyttäminen) ja kova halirutistus saavat aikaan tunteen kylkiluiden väliin työnnettävästä puukosta. Ei kivaa.

Maanantai: kuntopyöräily 10 min, kahvakuulatunti 45 min
Tiistai: kävelylenkki 1 h 30 min
Keskiviikko: kävelylenkki 50 min
Torstai: bodyjam 1 h
Perjantai: -
Lauantai: -
Sunnuntai: -

Aktiivisuutta yhteensä: 4 h 15 min

Sinänsä huvittaa, että säännöllisen liikunnan aloittaessani neljä kertaa viikossa tuntui oikeinkin kohtuulliselta ja jopa hyvältä tahdilta. Nyt neljän kerran viikon jälkeen on lähinnä pullamössö-olo, mutta pääasia lienee se, että halu liikkua on taas löytynyt. Kyljen tervehtymistä odotellessa voin harrastaa kevyttä aerobista, ja toivuttuani suunnata taas puntille. Uskon nimittäin edelleen siihen että oman kropan viestejä on kuunneltava; jos kaikki ei ole kohdallaan niin ei voi olla keneltäkään pois antaa itselleen armoa.

Huomenna on edessä työhaastattelu, jota odotan jännityksen lisäksi haluan haluan haluaa-aa-aaan -mentaliteetilla. Muiden syiden lisäksi myös siksi, että paikka olisi lähempänä kotia kuin nykyinen ja sinne olisi jopa mielekästä kävellä - tunnin hyötyliikuntalisäys päivässä ei tekisi huonoa sekään.

Äts-auauau

Kirjoittelin viimeksi lähteväni katsomaan, miltä ohjattu kuulatunti tuntuu. No, tuntuihan se. Tuntui itseasiassa siinä määrin, että vaihdoin tälle päivälle suunnitellun salitreenin suosiolla vajaan tunnin kävelylenkkiin. Tunnen pitkästä aikaa ihan konkreettista lihaskipua sellaisen pikkusöpön kiristelyn sijaan. Asennon vaihtaminen sängyssä ei ole ollenkaan niin yksinkertainen juttu kuin kuvittelisi, ja aivastaminen pahoinpitelee vatsalihaksia rankalla kädellä. Mutta en valita; miekkosen sanoin on ainakin treeni mennyt perille.

Niin kummalta kuin se tuntuukin, saatan taas pikkuhiljaa syttyä lenkkeilylle. Inhoan vesisadetta ja syyskelejä ylipäänsä, mutta eilen kävelin tihkusateessa puolitoista tuntia narisematta. Johtui tosin siitä, että sain kaverin seurakseni, mutta kuitenkin. Nurinkurista, että lämpimällä kesäilmalla lenkkeily tuntui niin paljon tahmeammalta kuin kipittäminen tuolla pudonneiden lehtien seassa.

Suunnittelin jonkinlaista karkkilakkoakin. Koska täydellinen herkuttomuus tuntuu tällä hetkellä vastenmieliseltä, päädyin ratkaisuun nimeltä "läkeroleja lukuunottamatta kaikki karkkihyllystä ostettava on pannassa jouluun asti". En rajannut pois sipsejä, pullia tai leivonnaisia sillä ne eivät muutenkaan aiheuta ongelmia, satunnainen hairahdus tuskin haittaa. Varsinaiseksi takaportiksi jätin vanukkaat ja jäätelön, jotta kuuppa kestää seuraavat päälle kaksi kuukautta. Kestääkö siltikään, jää nähtäväksi.

Viikko 14

Tämä viikon saldo -postausten tekeminen tuntuu hassulta tässä vaiheessa, kun minkäänlaista edistystä ei oikein tapahdu. Mutta eipä silti luovuteta. Kuluneeseen viikkoon kuului tasapuolisesti sisuuntumista, masistelua ja tsemppaushenkeä, ja jossain väleissä ehdin liikkumaankin.

Maanantai: kävelylenkki 30 min
Tiistai: lepo
Keskiviikko: itsenäinen kahvakuulatreeni 35 min
Torstai: lepo
Perjantai: kävelylenkki 2 h
Lauantai: bodyjam 1 h
Sunnuntai: kävelylenkki 1 h

Aktiivisuutta yhteensä: piirun verran päälle 5 h

Tämä viikko meni siis puhtaasti aerobisen puolelle, sillä voimat eivät tuntuneet riittävän punttitreenin ajatteluun saati toteutukseen. Sen sijaan perjantain kahden tunnin kävelylenkki kaverin kanssa ravitsi sekä sielua että ruumista, tätä lisää. Myös tämänpäiväinen käppäily isännän kanssa oli vallan mukava, lukuunottamatta uusien lenkkareiden aiheuttamaa rakkoa kantapäässä. 

Bodyjam-tunnilla nenäliinasta tuli luottokaveri ja tuntui aavistuksen raskaalta, joten kenties taustalla häälynyt flunssapöpö tms. ei ole vielä täysin luovuttanut. Huomenna kokeilemaan pitkästä aikaa, miltä ohjattu kahvakuulatunti tuntuu.