Jokohan sitä uskaltaisi taas pikkuhiljaa sanoa harrastavansa liikuntaa. Etukäteen merkatut treenit ovat taas alkaneet löytää tietään kalenteriini, eikä (kaikista) niistä ole edes tehnyt mieli luistaa. Huomasin tänään jopa ajattelevani, että ehkä sen kuntosalitreenin voisi jakaa kahtia kuten personal trainer loppukesällä ehdotti. Minullahan on siis hieno suunniteltu ohjelma jonka sain jokunen kuukausi sitten - taisin tosin ehtiä noudattaa sitä yhden viikon ennen syysväsymystä ja muita tekosyypersehtimisiä. Mutta jospa se tästä. Jollen ihan kuuteen liikuntakertaan viikossa taivu, niin ainakin tuossa puntteilun jakamisessa voisi olla itua.
Kävin tänään tekemässä nk. jalkapäivän. Olen aina inhonnut kaikenlaisia kyykkyjä, mutta tämänpäiväisen, kahden kahvakuulan kanssa suoritetun askelkyykkykävelyn jälkeen on pakko tunnustaa, että onhan niissä ideaa. Jalat tutisivat melko mallikkaasti salilta lähtiessä, ja vieläkin polvien notkahtaminen tuntuu hyvinkin todennäköiseltä. Kaipa nuo on otettava ohjelmaan mukaan vaikkeivät niin lämpimiä tunteita herätäkään.
Vielä kun löytäisin jonkinlaisen tekemisenmeiningin tuohon syömispuoleen. Olen sen suhteen huomattavasti hitaammin syttyvä kuin mitä liikkumiseen tulee - treenit on helpohkoa sisällyttää viikko-ohjelmaan, mutta tänään kauppareissulla koriin eksyi pöntöllinen Ben&Jerry's -jätskiä. Voisi kenties olla fiksuakin ottaa syynin alle ensin toinen osio ja sen vakiinnuttua keskittyä toiseen, mutta kun kaikkimulleheti. Nyt. Jooko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti