Hassua huomata itsessään lapsekasta innostusta tähän blogiin liittyen. Hassua siksi, ettei tämä ole ensimmäinen pitämäni blogi, erinäisiä viritelmiä on pyörinyt jaloissa jo kuutisen vuotta. Kaikki ovat kuitenkin syystä tai toisesta tulleet tiensä päähän, suurimmaksi osaksi lähinnä sen takia, ettei mitään sanottavaa ole ollut. Olen kirjoitellut harvakseltaan pariakin "tänään söin ruokaa" -tyylistä blogia, joihin olen aivo-oksentanut kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Loppujen lopuksi kenties huonoin mahdollinen konsepti minulle - oma elämä alkaa äkkiä vaikuttaa tylsältä kun huomaa, että päivitettävää riittää kerran kahdessa viikossa. Liikunta- ja painonhallintajaarituksia olen harkinnut jo pariinkin otteeseen, sillä en oikeastaan harrasta kuntoilun lisäksi mitään erityisempää, ja se on aihepiirinä ainut johon suhtaudun edes intohimoa muistuttavalla fiiliksellä. Näköjään siis tarvitsin vain paikan jossa vouhottaa rauhassa.
Varsinainen Koitos ja Uusi Terveellisempi Elämä alkaa virallisesti ensi viikolla. Voitte valita sopivan tekosyyn seuraavista: vuosi on silloin puolessa välissä / kaikki alkaa aina maanantaina / kesäloma loppuu silloin ja lomalla pitää saada herkutella. Käytännössä ajattelin jatkaa vuodenvaihteessa tekemääni lupausta kolmesta tai neljästä liikuntakerrasta viikossa, ja tällä kertaa mukaan pitäisi mitä ilmeisimminkin ympätä myös ruokavalio. Liikunnan ilo on löytynyt jo aikoja sitten, mutta pään alaosassa sijaitsevasta aukosta menee edelleen sisään paljon sellaista, mitä ei tarvitsisi. Käyn torstaina päivittämässä saliohjelman kuntokeskuksen personal trainerilla, ja voisin samalla kysyä tehokkaita vinkkejä tekosyiden tuhoamiseen (mutkun putkun se kalorien laskeminen on niin hankalaa ja suklaa niin hyvää ja pitääkö minun ihan oikeasti hankkia joku talousvaaka?) Tiedän kyllä periaatteessa itsekin miten pitäisi syödä, mutta kun äh. Vietin kuitenkin ennen lomaa neljä viikkoa ilman muita herkkuja kuin jäätelö ja läkerolit, joten ehkä toivoa on.
Tänään pyörähdin Bodyjam-tunnilla, mikä on kutakuinkin parasta ikinä. Tykkään tanssia, tykkään koreografisista tunneista ja eritoten tykkään tästä ohjaajasta. Olen myös sinut sen kanssa, että tunneille lähtevät myös ne, joille rytmitajun lahjaa ei ole suotu ja jotka ovat aina puoli tahtia joko edellä tai jäljessä. Antaa kaikkien kukkien kukkia, ei siinä mitään. Tanssillistenkaan tuntien iloa ei pitäisi ottaa keneltäkään pois sen takia, että menee aina eri suuntaan kuin muut. Sen sijaan hiukan ahdistaa olla itse se, joka valitsee tietämättömyyttään paikkansa kyseisen henkilön vierestä, ja lopputunnista pelkää saavansa kirjaimellisesti maistaa vieruskaverin tanssitossua. Tämäkin vielä menettelee, mutta kun tähän keittoon sekoitetaan vielä huono hygienia, huumorintaju on kieltämättä koetuksella. Onneksi edes tunnin kestänyt pistävä hienhaju nenässä ei pilannut iloa, mutta silti - deodorantti, anyone?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti