Into palailee pätkittäin

Viikon kestäneen lusmuilun loman ja itkupotkuraivari-fiiliksen jälkeen saan taas henkeä. Kävin tänään treffaamassa personal traineria toistaiseksi viimeistä kertaa (joskus myöhemmin toki katsotaan taas, onko mitään tapahtunut), ja päällimmäiseksi jäi hyvä fiilis. Sain uuden liikuntasuunnitelman joka sisältää kolme lihaskuntotreeniä (ohjattu/ominpäin tehty kuulatreeni ja kahteen osaan pilkottu saliohjelma), pitkän peruskuntoa kehittävän aerobisen, lyhyemmän pk-aerobisen ja yhden sykettä kohottavan aerobisen, käytännössä tanssitunnin. Vaikka tykkäänkin salitreenaamisesta ja olen oppinut rakastamaan kahvakuugelssonia, eniten sydämentykytyksiä ja lämpimiä tunteita herättää kuitenkin bodyjam tahi zumba. Ja kun ohjelmassa lukee yhden päivän kohdalla lepo/bodyjam, niin voitte arvata kumman valitsen mikäli vain kaikki raajat ovat paikoillaan.

5-6 kertaa viikossa. Pakko tunnustaa, että huimaahan se vähän. Loppujen lopuksi isosta muutoksesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä olen pääasiassa liikkunut kuitenkin viitisen kertaa viikossa. Lisänä tuli oikeastaan vain 45 minuutin aerobinen, joka saa olla kevyt ja pk-sykealueella toteutettu. Pakko silti myöntää, että jos jollain viikolla on luovuttava jostakin treenistä aikataulujen tms. takia, niin se tullee olemaan jompikumpi pk-reeni. En perhana vieköön luovu bodyjamista, jollei ole pakko. Enenenenen.

Eniten hyvää mieltä aiheuttanut seikka oli kuitenkin se, että halutessani ja kovasti yrittäessäni osaan syödä. Tiedän mistä proteiinia saa, joten homma tökkii lähinnä käytännön toteutuksen osalta. Vein treenarille kahden päivän ruokapäiväkirjat, joista toisessa selkeästi yritin panostaa proteiinin saantiin. Ja kappas, määrät alkoivat kuin alkoivatkin olla kohdillaan - kalorit vähän yläkantissa, muttei hälyttävästi.

Ensi viikolla, kesäloman loputtua, tulee käyttöön taas yksi karkkipäivä. On se nyt jumantsuikkelis jos jotain ei ala tapahtua. Nii.