En vetänytkään täysin nollaviikkoa, "urheilua" tuli viime viikolle huikeat 40 minuuttia. Kävin eilen tunnustelemassa voimiani pienellä kävelylenkillä ja pakko sanoa, että raitis ilma teki kyllä hyvää. Suhteeni lenkkeilyyn on vain jotenkin väljähtynyt; en millään tahdo saada aikaiseksi lähteä ja mm. vesisade on täysin riittävä syy skipata lenkki tai vaihtaa se sisäliikuntaan, mutta kun lopulta joskus lähden, mietin että miksen tee tätä useammin. Niinpä.
Tänään lähdin taas kävelemään, joskin vain puoleksi tunniksi. Tämäkin päivä meni siis voimia tunnustellessa, enkä kovin paljon pidempään olisi tainnut jaksaakaan. Tällä kertaa syy ei tosin ollut laiskuudessa tai viitsimättömyydessä vaan siinä, että kalastin viikonloppuna itselleni jonkinlaisen mahapöpön. Olo on ollut tänään vielä heikohko ja töissä kuvotti koko ajan, mutta sain kuitenkin syötyä normaalisti. Kenties elämä palailee pätkittäin uomiinsa. Silti - viikko voimattomuutta ja kuolemanväsymystä, perään pakin sekoaminen. Mitä seuraavaksi?
Ainiin. Keskustassa pyörivän kuusikymppisen puistokemistin mielestä minulla on hiton hyvä perse. Great.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti