Kotiutin tänään paikallisesta Anttilasta kahdeksan kilon kahvakuulan. Olin ehtinyt suunnitella kyseistä hankintaa jo useamman kuukauden, ja nyt kun kirppikseltä isännän kanssa hankitut rahat polttelivat lompakossa, aika oli kypsä. Tulkoon liitostamme pitkä, hikinen ja onnellinen.
Sisäänajoin kuugelin 35 minuutin kotitreenillä, ja oli kieltämättä edelleen tahmeaa. Voikohan treenaamiseen kyllästyä niin kuin ruokaan, jota syö monta päivää putkeen? Nääh, en usko. Pääasia kuitenkin, että niinsanotusti yritän edes nousta takaisin ratsaille, ja olo on perusväsyneen sijaan hyvällä tavalla voipunut.
Tuli tuossa mieleeni, että onneksi tajusin aloittaa säännöllisen liikunnan kesällä, enkä jättänyt homman aloittamista syksyyn. Kieltämättä 28 asteen helteessä lenkkeillessäni mietin että pitikö taas lähteä, mutta tämän viimeisten viikkojen olmi-fiiliksen huomioiden kannatti kyllä. Jos olisin jättänyt aloittamisen syyspimeyteen ja -sateisiin ja todennut kolmen kuukauden pungertamisen jälkeen että ei perhana tästä tule mitään, olisin taatusti jättänyt homman siihen. Nyt, ylenpalttisesta väsymyksestä ja laiskotuksesta huolimatta haluan ajatella, että tämä on vaihe. Ei loppu eikä pysyvä olotila, vaan ohimenevä vaihe. Viis siitä, että olen kolmen kuukauden jälkeen samoissa lukemissa kuin aloittaessani. Viis siitä, että annan ihan liian helposti periksi mielihaluille, ja olen kadottanut kesäkuussa löytämäni itsekurin jonnekin hyvin, hyvin syvälle. Viis siitäkin, että sekä olomuoto että fiilis muistuttavat enemmän suklaahiirtä kuin himourheilijaa.
Sillä menköön siihen sitten kaksi viikkoa, kolme kuukautta tai vaikka vuoteen 2015 asti, aion jossain vaiheessa elämääni olla tavoitepainossani tai -farkuissani. Havuja, perkele.
Aina samaan treeniin voi kyllästyä ihan samoin kuin aina samaan ruokaankin :)
VastaaPoistaAlkuinnostuksessa voi helposti vaikka käydä spinningissä viisi kertaa viikossa, mutta yleensä jossain vaiheessa tulee stoppi, eikä sinne menis enää kirveelläkään!
Useimmille sopii parhaiten harrastaa useampaa eri lajia vuorotellen fiilisten mukaan.
Omaan ohjelmaan kuuluu niin kuntosalia, kahvakuulaa, tanssituntia kuin matalasykkeistä aerobistakin, joten lajien puutteesta ei voi valittaa. Ehkä kyse on enemmänkin siitä, että kun viikkoon on kuulunut kutakuinkin samat ainekset, se tuntuu "aina samalta". Voisin tietysti pt:n ohjeiden vastaisesti unohtaa ohjelman vaikka ihan vähäksi aikaa, ja tehdä sitä mikä juuri sinä päivänä sattuu tuntumaan hyvältä. Onhan tässä aikaa kokeilla, mikä alkaa tepsiä :)
VastaaPoista